Hyvä työelämä, 08.09.2015
Antoisaa mentorointia aidan yli
Joskus sopivin mentori löytyy toisesta yrityksestä. Tämä huomattiin neljän vantaalaisyrityksen verkostossa.
Isossa konsernissa mentori voi tulla toisesta liiketoimintayksiköstä, mutta pienessä yrityksessä törmätään useammin esimies-alaissuhteeseen, joka ei ole hyvä lähtökohta mentoroinnille. Tämän ovat huomanneet HRM Partnersin valmentajat ja tämän tiedostaa myös viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa Vantaan Energiasta, jossa on noin 350 työntekijää. Siksi hän innostui heti kuullessaan yrityksistä, jotka olivat muodostaneet mentorointiverkoston.
Pian koolla oli uusi verkosto, johon kuuluivat Vantaan Energia, Tikkurila, Saga Furs ja SKS Group.
"Aika harvoin tulee tilaisuus päästä juttelemaan työasioista syvällisesti ihmisen kanssa, joka työskentelee toisella toimialalla", Suorsa huomauttaa.
Intoa ja uusia ajatuksia
"Odotan, että saan ajatukset uusille reiteille ja uutta intoa tekemiseen. Voin saada myös vahvistusta siihen, mitä teen jo hyvin, ja se tuo työhön varmuutta", kertoo Sirpa Halonen kahden mentorointitapaamisen jälkeen. Hän työskentelee järjestelmäkehittäjänä Vantaan Energian myyntipalveluissa ja hänen parinsa maalien tuotekehityksessä Tikkurilassa.
"Meitä yhdistää projektityö, ja aiomme käydä läpi projektien eri työvaiheita. Lisäksi päätimme käsitellä tiimityötä", Halonen kertoo. Molemmat olivat hakeneet itselleen mentoria ja päätyivät mentoreiksi toisilleen.
"Moni pohtii, voiko olla mentori, tietääkö ja osaako varmasti enemmän. Vertaismentoroinnissa lähdetään siitä, että kaikilla on annettavaa", Suorsa sanoo. Halonen pitää ratkaisua onnistuneena.
"Löysimme jo toisella tapaamisella yhteisen petrattavan asian projektien dokumentoinnissa ja loppuun saattamisessa", hän sanoo.
Alussa vinkkejä mentorointiin
Vantaalaisverkoston mentorointi alkoi huhtikuussa kick off -tilaisuudella, johon koko 18 hengen joukko osallistui. HRM Partnersin valmentaja kävi läpi hyväksi koettuja käytäntöjä, joilla mentorointiparit voivat varmistaa sujuvan alun ja tuloksellisen mentorointiprosessin.
Valmentajan mukaan mentoroinnissa voi saada hyvinkin syvällisiä oivalluksia ja oppeja, mutta harvoin heti ensimmäisellä tapaamisella. Mentorointi vaatii suurta luottamusta, ja sen rakentaminen voi viedä useita kuukausia.
Henkilökemia vaikuttaa paljon mentorointisuhteen onnistumiseen, mutta on myös asioita, jotka järjestyvät sopimalla. Kannattaa esimerkiksi pohtia, millaiset asiat saavat mennä sovittujen tapaamisten edelle, ja sopia uusi tapaaminen pian peruutetun tilalle.
Suorsan mukaan vantaalaisverkoston mentorointiparit aikovat tavata noin puolentoista tai kahden kuukauden välein peräti vuoden ajan. Lokakuussa parit kokoontuvat yhteiseen välitapaamiseen vaihtamaan kokemuksiaan.
Mentorin kollegasta bonus-mentori
Sirkku Ikäläisellä oli jo kokemusta henkilökohtaisesta valmennuksesta, coachingista, kun hän kiinnostui verkostomentoroinnista.
"Halusin ulkopuolisen näkökulmia tuotannon asioihin ja vähän vertailla, mikä toimii ja mikä ei", Ikäläinen kertoo. Hän työskentelee Tikkurilan tuotannossa lean-tukihenkilönä ja myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna.
Ikäläisen pariksi vertaismentorointiin löytyi SKS Groupista tuotannon esimies, jolle lean-johtamisfilosofia oli myös tuttua.
"Sain myös hänen kollegastaan bonus-mentorin, joka lupasi keskustella tiedon keräämisestä, käsittelystä ja hyödyntämisestä tuotannonohjauksessa", Ikäläinen kertoo. Varsinainen mentorointipari ehti tavata ennen kesälomia pari kertaa.
"Se oli tutustumisvaihetta. Aiomme vielä kartoittaa tarkemmin, mitä toivomme mentoroinnilta, ja lomien jälkeen alkaa kova työ. Tarkoituksemme on nähdä vaivaa, mutta tietenkin innostuneella, hyvällä tavalla."
"Koulutukset ja kurssit voivat olla hyviä, mutta ne vievät aikaa. Mentorointi puolestaan tarjoaa kiireisille ihmisille käytännönläheistä täsmäapua. Eikä se maksa muuta kuin työaikaa."
Mervi Suorsa, henkilöstöjohtaja, Vantaan Energia
Verkostomentorointi:
Mentorit ja mentoroitavat tulevat eri yrityksistä, jotka ovat sopineet mentoroinnista keskenään.
Vertaismentorointi:
Mentorointiparin osapuolet työskentelevät suhteellisen samalla tasolla organisaatiossa. Molemmat toimivat sekä mentorina että mentoroitavana eli aktorina.