Asiantuntijajohtajasta innovaatiojohtajaksi

Ratkaisu johtamisen haasteisiin löytyy Hyypiän tutkimuksessa vuorovaikutuksen ja tiedonkulun parantamisesta. Alaisten ja johdon keskustelujen pitäisi ennen muuta olla kokemusten vaihtoa.

Usein ajatellaan, että menestyäkseen organisaation johdolla pitäisi olla hallussaan kaikki oleellinen tietämys, joka yksikön luotsaamiseen tarvitaan. Etenkään asiantuntijaorganisaatioissa näin ei yleensä ole, sillä alaisilla voi olla hyvin erikoistunutta osaamista.

- Innovaatioprosessin etenemisen kannalta keskeinen tietämys ei välttämättä ole johtohenkilön hallussa ja näin ollen johtajan rooliksi muodostuu tarjota välineitä ja areenoita, joilla eri toimijat voivat viedä kehitystä eteenpäin, sanoo Mirva Hyypiä.

Hyypiä tarkastelee väitöstutkimuksessaan Johtamisen roolit monimuotoisissa toimintaympäristöissä johdon haasteita nykypäivän yrityksessä ja kartoittaa keinoja, joilla johto voi helpottaa innovaatioiden etenemistä.

Muuttuvissa tilanteissa tarvitaan nopeaa reagointia

Hyypiän mukaan johtamisopit eivät ole pysyneet mukana suomalaisissa yrityksissä tapahtuneissa muutoksissa. Vanhanaikainen, asioita ylhäältä päin lähestyvä johtaja on ehkä sopinut entisajan teollisuusyrityksiin, mutta ei istu enää innovaatioteknologian aikakauteen.

Globaalissa taloudessa johtamiskulttuurin olisi tuettava joustavuutta ja autettava nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Esimerkiksi paperiteollisuus käy eloonjäämiskamppailua eikä muukaan perustuotanto enää vedä entiseen malliin. Jotta maailmalla menestyttäisiin, tarvittaisiin toisenlaisia lopputuotteita.

- Yhdessäkin tutkimassani yrityksessä oli totuttu siihen, että tuotteet oli ostettu jo ennen kuin ne oli ehditty edes valmistaa. Sitten globaali muutos vaikutti koko toimialaan. Sen sijaan, että yritys olisi pysähtynyt ja lopettanut toimintansa, se keksi tilalle uudenlaisia tuotteita. Tällainen osoittaa innovatiivisuutta, Hyypiä kertoo esimerkin toimivasta johtamiskulttuurista.

Alaisen ja esimiehen tapaaminen voi olla myös kokemusten vaihtoa

Ratkaisu johtamisen haasteisiin löytyy Hyypiän tutkimuksessa vuorovaikutuksen ja tiedonkulun parantamisesta. Alaisten ja johdon keskustelujen pitäisi ennen muuta olla kokemusten vaihtoa.

- Kohtaaminen ja kasvokkain tapahtuva keskustelu ovat tärkeitä. Vaikka henkilöstö on kentällä, olisi kokoonnuttava tarpeeksi usein yhteisen pöydän ääreen. Johtoasemassa olevan henkilön olisi myös oltava tilanneherkkä. Lisäksi nykypäivänä on osattava visioida eteenpäin ja omattava rohkeutta kokeilla. Alaisilla voi olla arvokasta tietoa, jonka olemassaoloa esimies ei ehkä edes aavista. Siten olisi tärkeää osata kysyä ja kuunnella ja ennen muuta luottaa alaiseen, Hyypiä sanoo.

Koska kaikki tiedonkulku ei voi tapahtua kasvokkain, olisi hyvä tarjota myös muita kanavia viestintään. Alaisiltakin vaaditaan aktiivisuutta, jotta kanavat tulisivat käyttöön. Eräissä Hyypiän tutkimissa firmoissa oli esimerkiksi perinteisiä aloitelaatikoita ja erilaista toimintaa, jota kehitettiin yhdessä työntekijöiden kanssa.

Roolitukset, aikataulut ja toimivat käytännöt auttavat

Hyypiän väitöstutkimuksen ohessa syntyi pelialusta Innotin, jota on jo käytetty vuoropuhelun ja innovoinnin käynnistämiseen joissakin yrityksissä. Monet vanhat konstit tepsivät tiedonkulun helpottamiseen kuitenkin yhtä lailla eikä aina vaadita erityisiä apuvälineitä.

- Epäselvät toimenkuvat sekoittavat helposti fokuksen. Yleensä selkeät roolitukset ja vastuualueet edistävät tiedonkulkua ja toimintaa. Myös aikataulutus on tärkeä, sillä deadlinet aktivoivat toimimaan, Hyypiä sanoo.
Hyypiän mukaan esimiesten olisi hyvä opetella luottamaan alaisten osaamiseen:

- Jos minä olisin johtaja, niin johtaisin tiimiäni kuten vanhempi perhettä. Lapsista voi tulla koulutuksen ja kokemusten myötä fiksumpia kuin vanhempansa. Silloin on luotettava lasten osaamiseen. Joku ehkä lähtee "kotipesästä" kokeilemaan siipiään ja se on hyväksyttävä, Hyypiä kertoo omasta johtamisideaalistaan.

Hyypiä tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisia teollisuusalan yrityksiä ja niiden yhteistyöverkostoja. Tutkimuksissa selvitettiin, millaisia käsityksiä esimiehillä oli innovaatiokulttuurin tukemisesta. Lisäksi tarkasteltiin yli sadan asiantuntijan, tuotannontyöntekijän, päällikön ja johtajan ajatuksia organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämisestä. Hyypiän väitöstutkimus tarkastettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa hän toimii erikoistutkijana tuotantotalouden tiedekunnassa.

Teksti ja kuva: Meri Siippainen