Intohimo jatkuvaan oppimiseen toi unelmien työpaikan

Hallintotieteen maisteri Henna Peltola teki viisitoista vuotta vaihtelevia töitä pankissa. Viimeiset pankkivuodet hän toimi esimiestehtävissä. Hennalle on aina ollut tärkeää pitää oma työmarkkina-arvo ajan tasalla. Kun Henna viime vuoden lopulla irtisanottiin yt-neuvotteluiden päätteeksi, hän ajatteli: "Nyt saan työmarkkina-arvostani hyvän happotestin."

Tämä on Hennan kertomus siitä, miten HRM Partnersin uravalmennus vahvisti hänen itsetuntemustaan ja auttoi vaihtamaan työuran suuntaa. Uusi työ löytyi vakuutusalan henkilöstötehtävistä.

Uravalmennus vauhditti työnhakua

Pankkiura opetti muutoskyvykkyyttä. Koko ajan oli oltava valmis hyppäämään uuteen rooliin, aina oli mietittävä, miten asiat voidaan tehdä paremmin. Ei ollut varaa jäädä lepäämään laakereilleen.
Irtisanomisen jälkeen työnantajani tarjosi mahdollisuutta osallistua HRM Partnersin tarjoamaan uravalmennukseen.

Heti valmennuksen alussa kerroin henkilökohtaiselle uravalmentajalleni Kati Järviselle, että haluan siirtyä HR-töihin. Kati lähti voimakkaasti tukemaan minua tavoitteeni saavuttamisessa.
Ensin piti saada CV kuntoon, löytää työnhaun painopistealueet. Kati auttoi sanoittamaan osaamisiani konkreettisiksi tekemisiksi ja asioiksi, jotka tuottavat arvoa rekrytoivalle yritykselle.
Kati kommentoi hakemuksia ja auttoi tunnistamaan, mitä niissä kannatti tuoda esiin.

Tunnistamistani vahvuuksista tärkein taisi olla moderni johtaminen ja kehittämisosaaminen. Minulla on ollut aina hyvin moderni tapa ajatella, ja vahvuuksiani ovat henkilöstön osaamisen kehittäminen ja valmentaminen.

Kati kannusti olemaan rohkea työpaikkojen haussa ja toimi uskon luojana ja sparraajana. Hän myös antoi vinkkejä avoimista paikoista, joiden ajatteli sopivan minulle.

Olen aika verkostoitunut ihminen, mutta en ole aiemmin hyödyntänyt verkostojani työnhaussa. Urani alkuvaiheen työpaikat sain soittamalla, olen aika vähän käyttänyt perinteisiä työnhakumenetelmiä.

Verkostojani hyödyntämällä pääsin viiteen haastatteluun. Työpaikkailmoitusten kautta hain kahtakymmentä paikkaa ja pääsin neljään haastatteluun. Lähi-Tapiolan haastatteluun pääsin lopulta ihan hakemuksen perusteella.

Haastatteluissa näkee, kohtaavatko intressit

En jännittänyt haastatteluita, koska ne ovat itselle hyvä tilaisuus päästä haistelemaan sitä, kohtaavatko intressit työnantajan kanssa.

Aika moni alkuvaiheen haastatteluista oli lyhyitä ja tehokkaita videohaastatteluita. Se yllätti, että kahdesta yrityksestä ei kuulunut mitään haastatteluiden jälkeen, ei tullut edes ei-kiitos -ilmoitusta. Näistä yrityksistä ei jäänyt erityisen hyvä kuva. Ajattelen, että tällaista ei pitäisi enää tapahtua.

Toisaalta oli todella kiva huomata, miten hyvin verkostot toimivat. Yksi tuttu kuuli työnhaustani ja vinkkasi henkilön, johon kannattaisi olla yhteydessä. Tämä puolestaan tiesi toisesta firmasta, jossa oli avoin paikka ja jonne pääsinkin työhaastatteluun.

Aktiviisuus kertoo motivaatiostani

Ajattelen, että oma kehittyminen ei koskaan voi olla vain työnantajan varassa. Osaamisestani olen aina pitänyt huolta, olen tehnyt monipuolisia työtehtäviä ja edistänyt asioita myös vapaa-ajalla. Kun työnantajan koulutusbudjetit ovat olleet tiukoilla, olen hakenut luvan osallistua maksuttomiin aamiaisseminaareihin ja lukenut ammattikirjallisuutta.

Muutamia vuosia sitten bongasin Sitran HR:ään liittyvän hankkeen, johon pääsin mukaan. Kerrytin hankkeen kautta kaipaamaani HR-osaamista. Eräänä vuonna ilmoittauduin mentoriksi. Aika ajoin olen myös kirjoittanut työelämään liittyvää blogia.

Voi sanoa, että olen tehnyt motivaationi ja intohimoni näkyväksi toimintani kautta. Aktiivisuus on myös kasvattanut verkostojani.

Työelämäsiirroissa on aina ollut punainen lanka, ne ovat vieneet jollakin tavalla eteenpäin - ei aina organisaatiossa ylöspäin, mutta pystyn perustelemaan CV:ni. Jokainen tehtävän vaihdos on tuonut lisää osaamispääomaa.

Työnhakuvaiheessa hyödyin siitä, että olin altistanut itseni erilaisille työrooleille. Pääsin monenlaisiin haastatteluihin. Taustani takia pystyin myös hyppäämään alalta toiselle, kokonaan uudenlaiseen työrooliin.

Intohimona jatkuva oppiminen

Uuden työpaikan löytämiseen meni viisi kuukautta. Sain toisenkin työpaikkatarjouksen, mutta valitsin Lähi-Tapiolan. Palkka ei ratkaissut, vaan oma intohimoni. Halusin uudelle alalle, halusin päästä kehittämään ihmisiä.

Nyt vastuullani on Lähi-Tapiolan henkilöasiakasliiketoiminnan myyjien osaamisen kehittäminen. Vastaan tulevaisuuden roolien määritysprojektista ja työstän uusien myyjien perehdytyssuunnitelmaa.

Uudessa työssäni haluan oppia lisää henkilöstöjohtamisesta. Esimieskokemusta minulla jo on, mutta on paljon opittavaakin.

Haluan päästä rakentamaan parempaa työelämää ja tuoda uusia näkökulmia tekemiseen. Haluaisin kehittää työurajohtamista, lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia siihen, mitä osaamista he haluavat hankkia ja miten he haluavat urallaan kehittyä. Kun vaikutusmahdollisuudet kasvavat, työn mielekkyys lisääntyy.

Maailma muuttuu. On selvää, että myös johtamisrakenteiden ja prosessien tulee myös muuttua inhimillisempään ja mielekkäämpään suuntaan. Jatkuvaa oppimista, intohimoa ja mielekkyyttä työhön toivoisin meille kaikille.

Työpaikka löytyi koronasta huolimatta

Huomasin, että omassa työnhakutilanteessa ulkopuolisen katse ja kannustus auttaa, vaikka olen itsekin rekrytoinut urani varrella aika monia ihmisiä. Valmennustapaamiset HRM Partnersin Kati Järvisen kanssa valoivat uskoa onnistumiseen.

Rohkein työnhaun tekoni? Marssin erään organisaation toimitusjohtajan luo ja sanoin: "Tarvitsisin töitä!" Olisin saanut paikan.

Olen yllättynyt siitä, miten helposti työllistyin koronasta huolimatta. Kannattaa vain uskoa itseensä, tavoitella rohkeasti asioita. Ei tarvitse kuin yhden työpaikan, joka natsaa.

Teksti: Minna Sütö
Kuva: Dreamstime-kuvapankki