Johtaja, saatko alaisesi ajattelemaan?

Jos voisit valita yhden johtamiseen liittyvän taidon, jossa olisit maailman paras, minkä taidon valitsisit?

Minkä tahansa asian valitsitkaan, on se luultavasti sinulle johtamisen metataito. Johtamisen metataidot ovat osaamista, joka auttaa henkilöä kehittämään johtamistaan. Ne muodostavat pohjan omalle johtamistyylille.
Tärkeitä metataitoja johtajalle ovat muun muassa kyky itsereflektioon ja oman toiminnan analysointiin, kyky unelmoida, rohkeus kohdata asioita ja ihmisiä tunnetasolla sekä kyky auttaa muitakin ajattelemaan. Erityisesti kyky itsereflektioon ja taito auttaa muita ajattelemaan ovat olennaisessa asemassa.

Mitä enemmän ympärillämme on epävarmuutta ja monimutkaisuutta, sitä enemmän tarvitsemme yhteistä ajattelua ja ajatteluttajia. Kriisiaikoina kaipaamme uudenlaisia keinoja onnistumiseen. Parhaiten keinojen löytyminen tapahtuu hyvän ja haastavan dialogin avulla. Dialogihan ei ole pelkkä vuoropuhelu, vaan sen tavoitteena on luoda yhdessä jotain uutta.

Suurten kysymysmerkkien keskellä on parempi pysähtyä. Seisahtuminen auttaa löytämään uusia näkökulmia ja erottamaan, mikä on tärkeintä ja minkä pitäisi muuttua.

Mitä kanattaa reflektoida?

Monet meistä tarkastelevat säännöllisesti tekemisiään, mutta harvemmat pohtivat uskomuksiaan tai tunteitaan. Ne ohjaavat kuitenkin aina päätöksentekoamme ja tekemisiämme. Jos esimerkiksi haluttua muutosta organisaatiossa ei saada aikaan, on tärkeää tunnistaa taustalla olevat uskomukset ja tunteet. Hyödyllisiä kysymyksiä ovat tällöin: Mikä meitä sitoo entiseen? Miksi emme uskalla päästää irti? Mikä saisi meidät luottamaan onnistumiseen?

Reflektointi on yksinkertaisimmillaan kysymysten esittämistä itselle tai esimerkiksi omalle johtoryhmälle:

• Mikä merkitys tällä on visiomme kannalta?
• Miten ajattelemme? Sparraammeko vai mitätöimmekö toistemme ajattelua?
• Mille uskomuksille ajattelumme rakentuu? Mitä pidämme totena?
• Mikä tunne on päällimmäisenä? Miten se vaikuttaa päätöksentekoomme?
• Mitä meidän kannattaisi tehdä toisin? Mistä haluamme pitää kiinni?

Usein johtaja hyötyy ajattelukumppanin, kuten ammatti-coachin, käytöstä. Coaching onkin eräänlaista autettua reflektointia. Sen teho perustuu pysähtymiseen ja tiettyyn asiaan keskittymiseen. "Meillä asiat ovat monimuuttujayhtälöitä, ja eikä se, miten edellinen ratkaistiin, mitenkään ole resepti seuraavaan ", totesi eräs haastateltu toimitusjohtaja. Tämä on totta monessa yrityksessä.

Ajattelun ja tekemisen lähtökohdat kannattaa haastaa säännöllisesti

Organisaatioissa tarvitaan kipeästi ajatteluttajia ravistelemaan urautuneita ajatteluratoja. Toistamme helposti itseämme, tapaamme samanmielisiä ihmisiä ja ajattelun urat vain syvenevät. Ihmiset, jotka eivät ole samaa mieltä kanssamme, koetaan helposti hankaliksi ja rasittaviksi.

Täytyy uskaltaa olla eri mieltä. Lisäksi pitää sallia erilaisten näkemysten rinnakkainen olemassaolo riittävän pitkään. Tällaiseen kykenevät johtajat menestyvät tutkimustenkin mukaan parhaiten. Erilaiset näkemykset haastavat ajattelun, tunteet ja tekemisen uusille raiteille, laadukkaampia ideoita kohti.

Ajattelun laatu saattaa niin ikään kärsiä, jos paikalla on tunnustettu auktoriteetti tai asiantuntija. Silloin tukeudumme usein liikaa asiantuntijaan ja luovumme itsenäisestä ajattelusta. Johtajan kannattaa pitää ilmiötä erityisesti silmällä, sillä johtajan läsnäolo saattaa vaikuttaa samalla tavalla.

Itsereflektion tai ajatteluttamisen taitojen opetteluun ei kannata suhtautua liian ryppyotsaisesti Tärkeä tavoite olisi tyynnyttää mieli vastaanottavaiseksi sille, mitä ikinä eteen tuleekaan. Vaikka johtajana kehittyminen vaatii sitkeyttä ja vastuullista suhtautumista, se ei onnistu ilman tiettyä spontaaniutta, joskus hullutteluakin. Ehkä on myös helpottavaa muistaa mindfulness-uranuurtaja Jon Kabat-Zinnin sanat: "Paras tapa huolehtia tulevaisuudesta, on huolehtia tästä hetkestä."

Johtamisen metataidot:

Käsite "johtamisen metataidot" kuvaa johtamisen perustan muodostavia taitoja. Näiden taitojen avulla voi kehittää omaa johtajuuttaan. Johtamisen metataitoja ovat muun muassa:
- kyky reflektoida
- kyky ajatteluttaa
- kokonaisuuden hahmottaminen ja kyky yksinkertaistaa
- kyky unelmoida
- kiinnostus ihmisiin
- rohkeus kohdata tunnetasolla

Teksti: Sirkku Heinonen, Rea Klingberg ja Päivi Pentti