Metafora valmennuksen välineenä

Metaforien tunnistaminen on tärkeää siksikin, että jokainen ihminen viestii muille omilla metaforillaan, halusi tai ei. Vahva metafora herättää suuria oivalluksia ja voimakkaita tunteita, muttei välttämättä samoja kuin metaforan käyttäjässä.

Kaikki käyttävät metaforia ajattelussaan ja puheessaan, mutta usein huomaamattaan. Minna Sütö houkuttelee metaforat tietoisesti esille työnohjauksissa ja valmennuksissa.

Joku laukoo metaforia tämän tästä. Toinen viljelee niitä puheessaan harkitummin. Mutta jokainen niitä käyttää. 

- Erään tutkijan mukaan normaali puhe sisältää kuusi metaforaa minuutissa. Metafora on hyvin pitkälti ihmisten ajattelun väline, sanoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Sütö Salomaa Yhtiöt Oy:stä. Kun luennoitsija kuvailee asiansa perustusta, seiniä ja kattoa, kuulijat jäsentävät kokonaisuuden tutulla tavalla ja painavat sen helposti mieleensä. Sütön mukaan metaforien tuttuus ei suinkaan latista viestiä, mutta uusiakin kannattaa keksiä. Tähän hän kannustaa ihmisiä myös työnohjauksissa ja valmennuksissa.

Kielikuvalla asian ytimeen

Kun valmennettava kertoo työtaakan painavan tai muutoksen stressaavan, Sütö kehottaa tätä kuvaamaan tunnetta metaforalla. Muuan tiiminvetäjä kertoi seisovansa uimapuvussa laiturilla jääkylmän järven äärellä. Toinen kantoi mukanaan muiden odotuksia kuin suurta tukkia.

- Aloimme sitten pohtia, miten tukki sylissä pääsee edes ovesta sisään ja miten työkaveritkin joutuvat varomaan tukin kanssa heiluvaa.

Keskustelussa heräsi pian kysymys, onko järkeä käydä tukin kanssa töissä, ja vastauskin oli selvä. Sütö uskoo, että metafora jätti valmennettavan muistiin vahvemman jäljen, kuin pelkkä neuvo olla välittämättä muiden odotuksista.

- Oman metaforan avulla voi myös löytää itsestään uusia piirteitä.

Sanavalinta vaikuttaa

Tuoreiden metaforien ohella Sütöä kiinnostavat ilmaisut, joita ihmiset ammentavat alitajuntansa metaforavarastosta. Kun esimies ihmetteli alaista, jonka kone sakkaa ideoiden toteutusvaiheessa, Sütö tarrasi metaforaan. Hän kummasteli, miten koneeksi luonnehdittu henkilö pystyy ylipäänsä ideoimaan. Yhteisen pohdiskelun päätteeksi kone muuttui taiteilijaksi, siis ihmiseksi, joka tavallisesti myös toteuttaa ideansa.

Sütö liikkuu herkällä alueella. Metaforiahan vain pulppuaa, ja osa niistä on menettänyt alkuperäisen merkityksensä jo aikaa sitten. Miksi tarttua satunnaisiin sanavalintoihin? Sütö myöntää, että sanoihin tarttuminen varmasti ärsyttäisi ihmisiä arjessa, mutta valmennuksessa menetelmään varaudutaan ja sitä käytetään ennen kaikkea keskustelun herättämiseen.

- Sanat sisältävät merkityksiä, vaikka ihmiset toisin väittäisivät. Jos näkee ihmisen tai organisaation koneena, tietyllä tavalla myös odottaa tulosta kuin liukuhihnalta. Ja jos näkee oman elämänsä taisteluna, voi tuntua työpaikallakin, että omia oikeuksia on jatkuvasti puolustettava. Se on hyvä tunnistaa.

Oivalluksia ja riskejä

Sütö pitää metaforien tunnistamista tärkeänä siksikin, että jokainen ihminen viestii muille omilla metaforillaan, halusi tai ei. Vahva metafora herättää suuria oivalluksia ja voimakkaita tunteita, muttei välttämättä samoja kuin metaforan käyttäjässä.

- Metaforissa on riskinsä. Ne tiivistävät paljon tietoa ja syvällistä ymmärrystä yhteen asiaan, ja samalla ne ovat hyvin yksilöllisiä ja kulttuurisidonnaisia, Sütö toteaa.

Metaforalle tyypillistä on myös, että ilmaisu paljastaa ja peittää yhtä aikaa.

- Kun metafora kiinnittää huomion vahvasti asian yhteen puoleen, toinen puoli jää sumun peittoon ainakin hetkeksi. Tätä hyödynnetään paljon esimerkiksi politiikassa, Sütö toteaa.

Tavoitteesta riippumatta - ja riskeistä huolimatta - hän kannustaa ihmisiä luomaan uusia metaforia ja käyttämään tuttuja metaforia yllättävissä yhteyksissä.

- Värikkäällä kielellä tarkoitetaan yleensä, että puhuja käyttää tuoreita metaforia.

**

Teksti: Marianna Salin
Kuva: HRM Partnersin kuvapankki