Miten johtaa nuorta työntekijää?

Y-sukupolvi eroaa edellisistä sukupolvista selkeämmin kuin mikään sukupolvi aiemmin, kertoo Niklas Huotari.

Yritysten menestys nojaa vuosi vuodelta enemmän Y-sukupolveen. Vahvoilla ovat ne yritykset, joissa osataan johtaa nuoria jo nyt.

Pari-kolmekymppisten Y-sukupolvi odottaa työelämältä asioita, joita konkarit eivät aina huomaa, ymmärrä tai hyväksy.

"Parhailla nuorilla on aina valinnanvaraa, ja he menevät muualle, jos yritys ei tunnista, mikä nuoria houkuttelee", varoittaa Niklas Huotari. Hän on johtanut ikäisiään ja nuorempiaan kouluajoista alkaen ja johtaa nyt, 29-vuotiaana, rekrytointiyritys aTalentia, joka välittää korkeakoulutettuja nuoria työntekijöitä. Kauppatieteiden gradussaan hän tutki Y-sukupolven näkemyksiä johtamisesta.

"Kyse ei ollut siitä, mikä olisi nuorille kivaa, vaan siitä, millainen johtaminen vie heidän mielestään parhaaseen lopputulokseen yrityksen kannalta."

Vapauden ja vastuun tasapaino

Opiskellessaan Aalto-yliopistossa Huotari työskenteli neljän vuoden ajan HRM Partnersilla.

"Välillä häneltä tuli sähköpostia toiselta puolelta maapalloa, ja välillä tapasimme toimistolla", muistelee Huotarin esimiehenä toiminut asiakkuusjohtaja ja valmentaja Tomi Sinisaari. Hänen ja Huotarin mukaan vapaat työajat ja -paikat ovat vain osa sitä vapautta, jota nuori työntekijä arvostaa.

"HRM Partnersilla vapaus toteutui siten, että työlleni annettiin tavoitteet, mutta sain suunnitella tehtävät pitkälti itse ja toimia parhaaksi näkemälläni tavalla. Samalla sain tukea omalta esimieheltäni", Huotari summaa.

Sinisaari kannustaa esimiehiä tunnustelemaan, miten paljon vastuuta innokas nuori on valmis kantamaan. Hän korostaa, että yksittäisen tehtävän delegoiminen ja laajempi valtuuttaminen ovat hyvin erilaisia asioita.

"Valtuuttaminen vaatii aina huolellista keskustelua."

Nopeaa ja sujuvaa

Huotari myöntää, että hänen lähiympäristössään Y-sukupolvea edustavat varsin määrätietoiset, korkeasti koulutetut nuoret, joista osa tähtää tulevaisuuden johtajaksi. Hän uskoo kuitenkin, että tietyt piirteet läpäisevät koko ikäluokan, joka on varttunut internetin verkottamassa ja teknologian täyttämässä maailmassa.

"Y-sukupolvi eroaa edellisistä sukupolvista selkeämmin kuin mikään sukupolvi aiemmin", Huotari sanoo. Hänen mukaansa se, joka on tottunut järjestämään asioita yhdellä klikkauksella, tuskastuu nopeasti kömpelön käyttöliittymän tai reistaavan laitteen äärellä. Myös pitkäksi venyvät palaverit ja turha manuaalinen työ hämmentävät nopealiikkeisiä nuoria.

"Nuorille on myös tärkeää, että työssä pääsee kehittymään riittävän vauhdikkaasti."

Yksilöllisiä valintoja

Y-sukupolven edustajia kutsutaan joskus maailmanparantajiksi, jotka edellyttävät arvojensa mukaista, merkityksellistä työtä.

"Olennaisinta on, että yritys sopii imagoltaan ja toimintatavoiltaan yhteen nuoren oman identiteetin kanssa", Huotari tarkentaa. Osa arvostaa eettisiä valintoja, osa yritysbrändin kevyempiä piirteitä, ja osalle riittää, että työnantaja joustaa lomissa.

Jos entiset nuoret toivoivat yksilöllistä kohtelua, Huotarin mukaan nykyiset nuoret suorastaan vaativat sitä.

"Yksilöllisyyttä pidetään tietyllä tavalla oikeutena. Jokainen voi toteuttaa haaveitaan eikä tarvitse mennä muottiin, kunhan saavuttaa tuloksia. Esimiehen tehtävänä on avata pullonkauloja tavoitteiden tieltä", Huotari sanoo.

Parempaa itsetuntemusta kohti

Sinisaari kertoo huomanneensa, että esimiehellä on erityisen suuri merkitys työuran alussa. Hänen mukaansa taitava esimies pyrkii tunnistamaan pienetkin yksityiskohdat, joilla on suuri vaikutus nuoren motivaatioon tai työuraan.

"Ihmisen itsetuntemus kasvaa iän myötä, ja sitä kautta myös itsensä johtaminen kultivoituu. Itselle tärkeät asiat tulevat koko ajan kirkkaammiksi, ja on entistä helpompaa tunnistaa, mitkä asiat ovat ratkaisevia omalle hyvinvoinnille ja innostukselle. Näin meistä tulee myös yhä taitavampia johtamaan omaa esimiestämme", Sinisaari toteaa. Hän muistuttaa, että itselle tärkeät asiat myös muuttuvat iän myötä eivätkä ne heijasta aina niinkään sukupolvea vaan pikemminkin ikää tai persoonallisuutta.

Teksti: Marianna Salin
Kuvat: Lotta Kasi