Outplacement ja uravalmennus, 16.01.2017
Muutosturvakyselyn tulokset: henkilökohtaista valmennusta arvostetaan eniten
Tuoreen muutosturvakyselyn tulosten perusteella työntekijät arvostavat eniten henkilökohtaista outplacement- ja työnhakuvalmennusta irtisanomistilanteessa. Pelkästään verkko-oppimiseen pohjaavaa valmennusta ei koeta houkuttelevana.
Marraskuussa 2016 toteutetussa Muutosturvakyselyssä kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä siitä, millaista palvelua he haluaisivat työnantajaltaan, mikäli joutuisivat irtisanotuiksi. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui outplacement- ja työnhakuvalmennus, jota tarjotaan joko henkilökohtaisena valmennuksena tai henkilökohtaisen valmennuksen ja verkon kautta tapahtuvan palvelun yhdistelmänä.
Vaikka digitalisaatio mahdollistaa useat erilaiset valmennuskanavat ja robotiikka myllertää valmennusmarkkinaa, eivät robotit tai tekoäly ainakaan vielä ole korvaamassa henkilökohtaisia valmentajia.
"Irtisanomistilanne on niin henkilökohtainen ja tunteitakin sisältävä prosessi, että koneet eivät pysty tulkitsemaan tai tukemaan niissä tunnetiloissa, joita ihmiset käyvät läpi erotilanteen jälkeen. Henkilökohtainen valmennus koetaankin arvokkaana tukena työnantajalta sopeutustilanteessa. Valmennus on enemmän kuin vain tehokkaan CV:n laatimista. Se mm. auttaa ihmisiä tunnistamaan omat vahvuutensa ja suunnittelemaan ja johtamaan omaa toimintaansa", arvioi HRM Partnersin asiakkuuspäällikkö, valmentaja Susanna Stolzmann tutkimuksen tuloksia.
Valmennus on verotonta
Stolzmannin mukaan henkilökohtaisen valmennuksen merkitys korostuu erityisesti toimialoilla, joissa digitalisaatio ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa.
"Jos irtisanotulla on esimerkiksi takanaan pitkä työura samalla työnantajalla, eikä hän ole pitkään aikaan hakenut töitä, voi henkilökohtaisella työnhakuvalmennuksella olla suuri lisäarvo", Stolzmann lisää.
HRM Partnersilla Muutosturvakyselyn toteutuksesta on vastannut tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Mira Tapiola, joka on ollut HRM Partnersilla työharjoittelussa kesästä 2016 alkaen.
"Olin yllättynyt, että ainoastaan verkon kautta tapahtuva koulutus tai valmennus sai vain vähän mainintoja. Eroja ei syntynyt sen enempää eri ikäluokkien kuin toimialojenkaan välillä", Tapiola sanoo.
Hän kertoo myös hämmästelleensä, että peräti 15 prosenttia vastanneista halusi koulutus- ja valmennuspalvelujen sijasta ottaa korvauksen rahana. Vaikka kertasumma saattaa lyhyellä tähtäimellä tuntua houkuttelevalta, on se kuitenkin taloudellisesti epäedullisempi ratkaisu. Muutosturvalain takaama koulutus- tai valmennus on verotonta, kun taas rahana otettua korvausta verotetaan palkkatulona.
"Muutosturvalain tavoitteena on kannustaa irtisanottuja kehittämään ja päivittämään omaa osaamistaan ja työnhakutaitojaan, jotta työuralle löytyy jatkoa tai uusi suunta", Stolzmann sanoo.
Yrityksillä opiskeltavaa lain sisällössä
Muutosturvakyselyyn osallistui 235 henkilöä yrityksistä, jotka työllistivät vähintään 100 henkilöä. Vastanneista 56,6 prosenttia edusti ylempiä toimihenkilöitä (HR-johtajat, johtajat, esimiehet) ja 40 prosenttia muuta johtoa. Runsaat 93 prosenttia vastaajista työskenteli suurissa yrityksissä, joiden liikevaihto oli yli 15 miljoonaa euroa.
Kimmoke kyselyyn tuli Tapiolalta, joka etsi tutkimusaihetta lopputyölleen.
"Perehdyin viime kesän aikana muutosturvalain uudistuksiin, jotka tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta. Arvioin tässä olevan aineksia omaan lopputyöhöni ja ehdotin HRM Partnersille tutkimusta, miten heidän asiakasyrityksensä ovat varautuneet muutosturvalain uudistuksiin", Tapiola kertoo.
Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden näkemysten lisäksi yritysten reagointia muutosturvalakiin sekä yritysten arvioita lain vaikutuksista niiden tulevaisuuden koulutus- ja valmennustarpeisiin.
Uuden muutosturvalain sisältö oli kyselyyn osallistuneille yrityksille yllättävän tuntematon asia. Vain 38 prosenttia arvioi tuntevansa lain sisällön todella hyvin tai hyvin. Reilut 10 prosenttia vastanneista tunsi lain heikosti tai ei lainkaan.
"Työlainsäädännössä on tapahtunut viime aikoina paljon muutoksia, ja muutosturvaan liittyvät kysymykset ovat saattaneet jäädä jalkoihin sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole ollut tarvetta YT-neuvotteluille eikä niitä ole näköpiirissäkään", Stolzmann arvioi.
Valmennuspalveluille lisää kysyntää
Kyselyyn osallistuneista yrityksistä lähes 80 prosenttia tarjoaa tällä hetkellä irtisanotuille TE-palvelujen lisäksi pääasiassa outplacement- ja työnhakuvalmennusta. Työnantajat arvioivat tulevaisuudessa lisäävän erityisesti outplacement- ja työnhakuvalmennusyritysten palveluita vastatakseen muutosturvalain velvoitteisiin. Peräti 70 prosenttia yrityksistä mainitsi tämän vaihtoehdon.
Tammikuun alusta uudistunut muutosturvalaki velvoittaa yli 30 henkilöä työllistäviä työnantajia laatimaan muutosturvasuunnitelman tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta.
"Muutosturvalain uudistukset tarkoittavat käytännössä sitä, että työnantajan on irtisanomistilanteessa tarjottava koulutusta ja valmennusta myös työntekijäpuolelle, kun tähän asti näitä palveluja on tarjottu useimmiten vain toimihenkilöille", Stolzmann sanoo.
Stolzmannin mukaan monet yritykset ovat jo aiemmin toimineet muutosturvalain uudistusten periaatteiden mukaan, mutta nyt laki velvoittaa kaikkia yli 30 henkilöä työllistäviä yrityksiä noudattamaan muutosturvalain pykäliä irtisanomistilanteissa.
"Yritysten tulee 2017 aikana laatia suunnitelma henkilöstön koulutuksesta- tai valmennuksesta yt-tilanteiden varalta joka tapauksessa - oli niille tarvetta tai ei. Sillä tavoin tämä koskettaa kaikkia lain tarkoittamia yrityksiä", hän sanoo.
Teksti: Olli Manninen
Kuva: HRM Partnersin kuvapankki
Lue lisää aiheesta:
Tietoa tutkimuksesta
- Tutkimus toteutettiin marraskuussa, 14.-22.11.2016
- Tutkimukseen osallistui 235 vastaajaa, joista 56,6 % edusti ylempiä toimihenkilöitä (HR-johtajat, johtajat, esimiehet) ja 40 % muuta johtoa
- Yli 93 % vastaajista työskentelee suurissa yrityksissä (liikevaihto yli 15 MEUR)
Muutosturvalain uudistukset
Muutosturvalain uudistus on yksi olennainen osa hallituksen kilpailukykysopimusta, jossa on sovittu muutosturvaa, työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa sekä työterveyshuoltoa koskevasta lainsäädännöstä.
Muutosturvalaki velvoittaa työnantajia, joilla on vähintään 30 työntekijää. Muutosturvalain uudistukset koskevat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta.
Muutosturvan osalta keskeiset uudistukset ovat:
- Työnantajan on tarjottava irtisanotulle oikeus työllistymistä edistävään valmennukseen ja koulutukseen.
- Valmennuksen ja koulutuksen arvon on vastattava työntekijän henkilökohtaisen palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen tai julkisen organisaation keskimääräistä kuukausipalkkaa
- Irtisanotulla on oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päättymisestä