Outplacement ja uravalmennus, 26.05.2016
Oma projekti avasi ovia työnhakijalle
Moni työnhakija kilpailee huomiosta hakemuskirjeellä ja CV:llä. Tarja Ilvonen osoitti osaamisensa työnäytteellä ja loi samalla verkoston.
Kun Tarja Ilvonen jäi viime kesänä työttömäksi, kaksi asiaa tuli pian selväksi. Hän ei halunnut osallistua kirjoituskilpailuun, jolta työhakemusten laatiminen hänestä vaikutti. Lisäksi, hän halusi löytää unelmiensa työpaikan.
"En ymmärtänyt silloin, miten harva viisikymppisistä ylipäänsä työllistyy", Ilvonen huomauttaa. Hän aloitti vuodenvaihteessa toimitusjohtajana EPSI Rating Finlandissa, joka tarjoaa organisaatioille tutkimustietoa asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Pesti vaikuttaa luontevalta jatkeelta hänen uralleen. Olihan hänen vastuualueenaan ollut asiakaskokemus ja ymmärrys OP Ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjauksessa.
"Minulle selvisi kuitenkin vasta matkan varrella, mitä oikein haluan tehdä. Lopulta valinta oli kyllä kristallin kirkas", Ilvonen sanoo. Suuntaa hänelle näytti tutkimusprojekti, joka toimi myös työnäytteenä.
Aihe houkutteli verkoston
Projekti sai alkunsa, kun entiset kollegat pohtivat yhdessä omaa osaamistaan ja tulevaisuuttaan työmarkkinoilla. Keskustelun pääteemaksi nousi asiakastyytyväisyys Suomessa ja siihen vaikuttavat tekijät. Ilvosta kiinnosti erityisesti se, miten yritysten hallitukset hyödyntävät tietoa asiakaskokemuksesta. Hän halusi koota aiheesta tietopaketin ja jakaa sitä hallitusten jäsenille ja puheenjohtajille. Tästä tuli tavoite projektille, jonka Ilvonen kollegoineen käynnisti.
Pian selvisi, että tutkimustietoa oli tarjolla niukasti, joten projektitiimi pyysi mukaan tutkimusyrityksen toteuttamaan kyselyä. Samalla se keräsi asiantuntijoiden verkostoa ihmisistä, jotka työskentelivät hallituksissa, erilaisissa yrityksissä sekä korkeakouluissa.
"Aloitimme kesäkuussa, ja ennen lomia koossa oli jo 40 hengen verkosto", Ilvonen kertoo.
Oma projekti työnäytteenä
Ilvonen piti tärkeänä, että kaikki verkoston ja projektitiimin jäsenet tarjosivat osaamistaan ilmaiseksi ottamatta kuitenkaan auttajan roolia.
"Ihmiset haluavat vilpittömästi auttaa mutta he eivät olekaan enää käytettävissä, kun heille tulee muuta tärkeää tekemistä. Halusin varmistaa, että jokaisella on varmasti oma lehmä ojassa eli selkeä hyöty projektista", Ilvonen sanoo. Hän kertoi myös avoimesti koko verkostolle, että tiimin jäsenet tavoittelivat projektillaan työllistymistä.
"Siitä meidän oli muistutettava myös itseämme. Kaiken, mitä teimme, oli tuotettava projektille lisäarvoa."
Projektissa työskenteli Ilvosen lisäksi toinen projektin omistaja sekä tutkimuksesta ja viestinnästä vastaavat henkilöt. Kaikki saivat mahdollisuuden näyttää kykynsä verkostolle sekä laajemmalle yleisölle. Ilvonen tutustui nykyiseen työnantajaansa esitellessään tutkimuksen tuloksia.
Piilotyöpaikkojen jäljillä
Ilvonen suosittelee omaehtoista projektityötä ja kehittämäänsä Pop up -projektin mallia muillekin työnhakijoille. Hän vakuuttaa, että verkostoituminen on huomattavasti helpompaa aiheestaan innostuneena ja osaavana projektin omistajana tai jäsenenä kuin työttömänä työnhakijana.
Teksti: Marianna Salin
Perusta oma Pop up -projekti sinua kiehtovan aiheen ympärille ja näytä mihin pystyt!
-Entinen työnhakija Tarja Ilvonen
Mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla on yritykselle? Tämän on oltava selvää, kun haet töitä.
-Uravalmentaja Nina Smidtslund
Myös HRM Partnersin uravalmentaja Nina Smidtslund kannustaa työnhakijoita kokeilemaan uudenlaisia keinoja oman osaamisen kiteyttämiseen ja työnantajien tavoittamiseen. Uudistumisen puolesta puhuvat myös tavat, joilla ihmiset ovat löytäneet töitä HRM Partnersin yksilöllisen uravalmennuksen jälkeen. Työllistyneistä vain 18 prosenttia on löytänyt työpaikkansa vastaamalla työpaikkailmoitukseen.
"Piilotyöpaikkojen määrä on viime vuosina lisääntynyt, ja samalla työnhaun ja rekrytoinnin keinot ovat monipuolistuneet", Smidtslund toteaa. Hänen mukaansa yritysten rekrytointiammattilaiset ovat ottaneet itselleen entistä enemmän suorahakukonsultin tehtäviä, ja se on myös sosiaalisen median myötä helpottunut.
Ideoita ja vinkkejä tutuilta
Smidtslund myöntää, että työnhaku heittää yhä useamman hakijan epämukavuusalueelle. Ei riitä, että luo verkostoa, vaan sitä on myös hyödynnettävä.
"Ei tietenkään tarvitse soittaa kaikille tutuille ja kysyä suoraan töitä vaan voi pyytää ideoita, vinkkejä ja tietoa", Smidtslund sanoo. Hän kehottaa työnhakijoita myös perehtymään LinkedIn-palvelun monipuoliseen käyttöön.
"Se ei ole pelkästään paikka, johon laitetaan CV, vaan äärimmäisen hyvä työkalu, jonka avulla voi esimerkiksi löytää yrityksistä oikeat ihmiset."
Smidtslund korostaa, että yksi asia säilyy työnhakutyylistä ja kanavasta riippumatta: "Työnhakijalla on oltava selkeä kuva omasta osaamisestaan ja vahvuuksistaan. On myös tärkeää ymmärtää, millaisissa tehtävissä ja yrityksissä nämä ominaisuudet toimivat niin hänen itsensä kuin yrityksenkin eduksi."