Johtaminen ja esimiestyö, 02.12.2015
Pelisääntöjen positiivinen pyörre
Johtoryhmien työskentelykäytännöillä on erittäin vahva myönteinen vaikutus organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. Mitä selkeämmät pelisäännöt johtoryhmän työskentelylle on määritelty, sitä tuloksellisempaa on myös sen päätöksenteko.
"Kirjallisesti määritellyt pelisäännöt tuovat johtoryhmän työskentelyyn sisäistä ryhtiä ja positiivista kuria. Kun johtoryhmä perustetaan, on hyvä sopia heti alussa kokouskäytännöistä: miten säännöllisesti kokoonnutaan, milloin kokous virallisesti alkaa tai miten puheenvuorot jaetaan. Nämä saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta jos näistä asioista ei päätetä, voi johtoryhmätyöskentely ajautua heterogeeniseen mielentilaan, kokoustaminen on jäsentymätöntä eikä päätöksiä synny", sanoo Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön tutkimusjohtaja Mikko Luoma.
Myös asioiden priorisointi on keskeinen osa johtoryhmätyöskentelyä. Johtoryhmän toimintaa helpottaa, kun ennen kokoustamista tiedetään, onko kyse päätettävistä asioista, puhuttavista asioista vai informaatioasioista.
"Johtoryhmät tekevät loppujen lopuksi aika harvoin päätöksiä. Silloin kun niitä tehdään, on tärkeää huolehtia päätöksistä tiedottamisesta eteenpäin. Niistä pitäisi viestiä välittömästi ainakin kaikille niille henkilöille, joita päätökset koskevat", Luoma sanoo.
Johtoryhmän työskentelyn tulokset ovatkin toinen tärkeä osa-alue, jolla on erittäin vahva myönteinen vaikutus organisaatioiden taloudelliseen menestykseen.
"Taloudellisen menestyksen kannalta on erityisen tärkeää johtoryhmän kyky tehdä strategiaa tukevia päätöksiä ja innostaa henkilöstö mukaan toteuttamaan strategiaa. Menestyvän organisaation johtoryhmän jäsenet näkevät myös oman työskentelynsä puutteet ja vahvuudet yhtenäisellä tavalla", Luoma toteaa.
Yleiset toimintaedellytykset parhaiten hallussa
HRM Partners Oy toteutti yhteistyössä Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön kanssa syksyllä Johtoryhmä-tutkimuksen, jossa on tarkasteltu suomalaisten johtoryhmien profiilia ja johtoryhmätyöskentelyn kytkentöjä organisaation menestymiseen.
Johtoryhmien toimivuutta tutkittiin neljällä osa-alueella eli johtoryhmän yleisillä toimintaedellytyksillä, johtoryhmän työskentelykäytännöillä, johtoryhmätyöskentelyn dynamiikalla ja johtoryhmän työskentelyn tuloksilla.
Johtoryhmän työskentelykäytännöillä ja johtoryhmän työskentelyn tuloksilla on tutkimuksen mukaan erittäin vahva myönteinen vaikutus organisaatioiden taloudelliseen menestykseen.
"Näillä osa-alueilla johtoryhmillä on myös eniten petrattavaa. Johtoryhmän työskentelykäytännöt ja työskentelyn tulokset erottavat menestyvät organisaatiot muista. Tutkimustulosten perusteella voi todeta, että johtoryhmien yleiset toimintaedellytykset ovat tutkituista osa-alueista parhaassa kunnossa. Johtoryhmillä on käytössä riittävästi osaamista, niillä on selkeä rooli organisaatioiden johtamisjärjestelmissä ja toimiva yhteistyö esimerkiksi hallitusten ja omistajien suuntaan", Luoma sanoo.
Työskentelyn dynamiikan tutkimista kannattaisi syventää
Johtoryhmä-tutkimuksen tulosten mukaan johtoryhmätyöskentelyn dynamiikan yhteys taloudelliseen menestymiseen oli neljästä tutkitusta osa-alueesta heikoin. Luoma pitää tulosta yllättävänä, sillä ennakko-oletusten perusteella olisi voinut olettaa johtoryhmän jäsenten välisen luottamuksen ja vuorovaikutusseikkojen korostuvan organisaatioiden menestykseen vaikuttavina tekijöinä.
"Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei tyylipisteillä olekaan niin kovin suurta merkitystä johtoryhmien työskentelyssä? Pelolla johtaminen tai öykkärimäinen asenne kokouksissa ei siis välttämättä tarkoitakaan sitä, ettei organisaatio voisi menestyä", Luoma pohtii.
Hänen mielestään johtoryhmätyöskentelyn dynamiikkaa olisikin hyvä tutkia pidemmällä aikavälillä, jolloin tutkimuksen kautta saataisiin esiin, onko kysymyksessä lyhyen vai pitkän aikavälin ilmiö.
"Tällainen tutkimustulos on joka tapauksessa kiinnostava, sillä se herättelee pohtimaan ja luo pohjaa jatkotutkimukselle", Luoma sanoo.
Laadukas tutkimusaineisto
Tutkimusjohtaja Mikko Luoma on hyvin vaikuttunut HRM Partners Oy:n keräämästä Johtoryhmä-tutkimuksen aineistosta ja pitää sitä erittäin laadukkaana. Hän ei ole Suomen oloissa törmännyt yhtä laajaan ja monipuoliseen konseptiin, jossa johtoryhmiltä olisi koottu näin kattavat näkemykset.
"Johtoryhmiä käsittelevissä tutkimuksissa tarkastellaan tavallisesti vain johtoryhmän puheenjohtajan näkemyksiä työskentelystä tai vaihtoehtoisesti vertaillaan asioita muutaman yrityksen näkökulmasta. Tähän tutkimukseen osallistuivat lähes kaikki johtoryhmien jäsenet, minkä ansiosta tutkimuksen tulokset ovat objektiivisempia", hän sanoo.
Kansainvälisissä johtoryhmien tutkimuksissa on puolestaan keskitytty tutkimaan ns. kovien muuttujien merkitystä johtoryhmätyöskentelyyn: ikää, sukupuolta, työkokemusta, koulutustaustaa tai ammatillista toimenkuvaa.
Tutkimusaineiston laadukkuudesta kertoo myös se, että tutkimuksen tulokset nousivat kerätystä aineistosta selkeästi esiin.
"Usein tutkija joutuu hakemaan tutkimusaineistosta näkökulmia tai jännitteitä. Tässä tutkimuksessa tulokset oli heti nähtävissä. Vahva korrelaatio johtoryhmätyöskentelyn käytäntäntöjen ja organisaatioiden taloudellisen menestyksen välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä, samoin korrelaatio johtoryhmän työskentelyn tulosten ja organisaatioiden taloudellisen menestyksen välillä", hän sanoo.
Eväitä oman osaamisen kehittämiseen
HRM Partners Oy:n asiakkuuspäällikkö Jari Taipale kertoo, että Johtoryhmä-tutkimus sai syksyllä innostuneen vastaanoton. Kiireiset johtoryhmien jäsenet vastasivat aktiivisesti kyselyyn, jota oli jo odotettu. HRM Partners Oy:n edellisestä johtoryhmiä käsittelevästä tutkimuksesta oli ehtinyt vierähtää jo pari vuotta.
"Tutkimuksen korkea vastausprosentti viestii johtoryhmien halusta saada uutta, tutkittua tietoa johtoryhmien vaikutuksista organisaatioidensa taloudelliseen menestymiseen ja keinoista vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimustulokset auttavat puolestaan meitä HRM Partnersissa kehittämään omaa osaamistamme ja palvelujamme johtoryhmien valmentamisessa sekä asiakkaidemme liiketoiminnan kasvun vauhdittamisen tukemisessa", Taipale sanoo.
HRM Partners Oy tulee purkamaan tutkimuksen tuloksia mukana olleiden johtoryhmien kanssa ja käyttämään tutkimuksen mittaria toteuttaessaan johtoryhmien kehittämiseen liittyviä hankkeita tulevaisuudessa.
Teksti: Olli Manninen
Kuva: Dreamstime
Aiheesta HRM Partnersin sivuilla
Mitä tutkittiin?
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten johtoryhmien profiilia ja toimivuutta sekä johtoryhmätyöskentelyn mahdollisia kytkentöjä organisaation menestymiseen.
Tutkimus on jatkoa HRM Partners
Oy:n vuonna 2013 toteuttamalle johtoryhmätutkimukselle.
Johtoryhmien toimivuutta tutkittiin neljällä eri osa-alueella:
- johtoryhmän yleiset toimintaedellytykset,
- johtoryhmän työskentelykäytännöt,
- johtoryhmätyöskentelyn dynamiikka ja
- johtoryhmän työskentelyn tulokset.
Ketkä osallistuivat?
HRM Partners Oy:n työryhmä keräsi syksyllä 2015 johtoryhmän
yhteyshenkilöltä suostumuksen tutkimukseen, minkä jälkeen johtoryhmien
jäsenet vastasivat tutkimukseen verkossa. Tutkimus koostui sekä
monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä.
Tutkimukseen osallistui 609 henkilöä 105 eri johtoryhmästä yksityiseltä (84,7%) ja julkiselta sektorilta (12,4%) sekä järjestöistä (2,9 %). Organisaatioista 41% oli suuryrityksiä, 36 % keskisuuria ja 23 % alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Kaiken kaikkiaan tutkimukseen
osallistuneiden johtoryhmien organisaatiot työllistävät noin 40 000
henkilöä.
Vastaajina oli keskimäärin 84 prosenttia johtoryhmän jäsenistä.
Johtoryhmien profiili
Jäseniä johtoryhmässä keskimäärin 7 henkilöä (vaihteluväli 3-15 henkilöä).Julkisella sektorilla jäseniä keskimäärin 9 henkilöä.
Naisten osuus kaikissa johtoryhmissä keskimäärin 35 %, julkisella sektorilla 53 %.
Yleisimmät naisten vastuulla olevat johtoryhmässä edustetut toiminnot:
henkilöstöjohtaminen, talousjohtaminen ja markkinointi, mahdollinen
henkilöstön edustaja useimmiten nainen.
Naispuolinen puheenjohtaja 18 prosentilla johtoryhmistä.
82 prosenttia vastaajista oli toiminut korkeintaan 5 vuotta nykyisessä
johtoryhmässä, yli 10 vuoden työkokemusta samasta johtoryhmästä vain 6
prosentilla
Useimmilla vastaajilla kokemusta useammasta kuin yhdestä johtoryhmästä.
41 prosenttia johtoryhmien jäsenistä kuului luokkaan 41-50 vuotta, alle 30-vuotiaita vain noin 1 prosentti.