Suomalainen työelämä paremmaksi jättihankkeella

Valtakunnallinen Työelämä 2020 -hanke haastaa työpaikat kehittymään. Tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta.

Työelämän laatua ja tuottavuutta pitää kehittää, julisti kansallinen työelämästrategia kaksi vuotta sitten. Strategiaa alettiin toteuttaa viime vuonna Työelämä 2020 -hankkeen avulla.

Hanke haastoi työpaikat kehittymään ja alkoi itse järjestää laajaa kenttää niiden ympärillä. Oli tutkimuslaitoksia ja palveluyrityksiä; liittoja ja järjestöjä; valtakuntaa, aluetta ja piiriä.

- Hanke kokoaa työelämän kehittäjiä yhteen, jotta työpaikat löytäisivät tarvitsemansa tuen aiempaa helpommin, kertoo hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä. Esimerkiksi HRM Partners, yksi hankkeen kumppaneista, tuo hankkeeseen 21 vuoden kokemuksen johtamisen ja työelämän kehittäjänä.
Klemetti odottaa, että valtavan verkoston tiivistyessä syntyy myös kokonaan uusia työkaluja ja palveluita työpaikkojen avuksi.

Verkostot kannustavat yhteistyöhön

Toimijaverkossa on jo syntynyt uutta. Esimerkiksi Suomalaisen Työn Liitto ja Työterveyslaitos järjestivät kesällä keskustelutapahtuman Suomi-areenassa ensimmäistä kertaa yhteisvoimin. Myös Suomen Yrittäjät ja SAK käynnistivät yhteisen seminaarisarjansa, joka kiertää eri kaupungeissa.

- Monet työelämän toimijat täydentävät luontevasti toisiaan, mutta ne eivät aina ole tottuneet tekemään yhteistyötä, Klemetti sanoo.

Alueellista yhteistyötä hanke teroittaa kokoamalla toimijaverkostoja, jotka pureutuvat paikallisiin kysymyksiin.

Hankkeessa on mukana myös työmarkkinaosapuolten yhteisiä, toimialakohtaisia kehittämisohjelmia, jotka pohjautuvat muun muassa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittuihin kehittämisen painopisteisiin. Lisäksi hankkeessa on kolme toimialasta riippumatonta kehittämisohjelmaa, joihin osallistumalla työpaikat voivat saada tukea johtamisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen.

Suomessa kehitettävä johtamista

Kun valtakunnallinen hanke kehittää työelämää lukuisten valtakunnallisten ja paikallisten toimijoidenvoimin, lienee aiheellista kysyä, mihin se keskittyy. Mitä suomalaisessa työelämässä pitäisi kehittää? Mihin työpaikat tarvitsevat apua?

Klemetti luonnehtii suomalaisen työelämän lähtötilannetta hyväksi. Hän korostaa, että maassa on osaamista ja työmarkkinoiden osapuolet luottavat toisiinsa. On myös rakenteet asioiden sopimiseksi ja kehittämiseksi.

- Ihmisten johtamisessa ja vuorovaikutuksessa meillä on kuitenkin kehitettävää. Muihin pohjoismaihin verrattuna meiltä puuttuu tiettyä ketteryyttä ja joustavuutta. On myös työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä haasteita. Työelämässä on kiireen tuntu, joka kertoo siitä, että ihan kaikki ei ole kohdallaan.

Itsensä johtaminen kaiken perustana

Johtamisen kehittäminen on helppo kuitata ylellisyydeksi, josta on tingittävä taloudellisesti tiukkana aikana. HRM Partnersin valmentaja Elina Palmroth-Leino on toista mieltä. Hänen mukaansa hyvää johtajuutta tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun organisaatiossa tapahtuu muutoksia, olivat ne sitten myönteisiä, kuten voimakas kasvu, tai kielteisiä, kuten hupeneva kassavirta.

- On tärkeää huomata, että hyvä johtaminen alkaa aina itsensä johtamisesta, omien vahvuuksien löytämisestä ja vuorovaikutustaidoista. Näin johtajuus koskee itse asiassa jokaista työntekijää, Palmroth-Leino sanoo. Hän pitää tärkeänä, että jokainen tunnistaa oman vastuunsa johtamisessa ja sitä kautta ilmapiirin kehittämisessä.

Hyvä työelämä puheenaiheeksi

Esimerkkien levittäminen on osa Työelämä 2020 -hankkeen viestinnällisiä tavoitteita. Hankkeen verkkosivuilla esitellään tuoreita tarinoita pienistä ja suurista uudistuksista, joilla organisaatioihin on puhallettu raikasta ilmaa. Lisäksi työpaikat voivat kertoa omasta kehitystyöstään osallistumalla hankkeen blogikampanjaan.

- Haluamme kertoa hyvästä johtamisesta ja innostaa ihmisiä kehittämään organisaatioitaan, Klemetti selittää.
Innostuksen kasvaessa kasvaa myös tarve kehittämisen työkaluille ja palveluille. Klemetin mukaan Suomessa on tarjolla jo runsaasti työkaluja, joista monet ilmaisiakin, mutta niitä voi olla vaikea löytää. Yksi hankkeen tavoitteista onkin parantaa tiedon ja avun saatavuutta.

Tuottavuus kasvaa ilmapiirin mukana

Hankkeen perimmäinen tavoite on saattaa suomalainen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä pyritään tilanteeseen, jossa kaikki työpaikat edustavat vähintään hyvää perustasoa. Arki sujuu ja velvoitteet hoituvat.

- Vuonna 2020 töihin on kiva tulla. Jokainen saa tehdä hyvässä ilmapiirissä asioita, joissa on taitava, ja pääsee myös kehittämään itseään, Klemetti kiteyttää. Palmroth-Leino vakuuttaa, että tuottavuus kasvaa, kun innostuneet ihmiset ovat itselleen sopivissa tehtävissä.

- Meillä on tapana sanoa, että se mikä tehdään yksilön hyväksi koituu yrityksen eduksi.

**

Lisätietoja:

Tyoelama2020.fi: tietoa sekä linkkejä muihin tietolähteisiin, kehittämispalveluihin ja kehittämistyökaluihin

Osana Työelämä 2020 -hanketta HRM Partners tarjoaa kaksi työpajaa HENRY ry:n järjestämässä HENRY Foorumi 2014 -tapahtumassa marraskuussa

Teksti: Marianna Salin
Iso kuva: Heli Hirvelä