Uuden ajan menestyjät yhdistävät työympäristöt ja johtamisen

Tulevaisuuden työympäristöt ovat johtamisen tuloksellinen väline 

Uuden ajan menestyjäyritysten yksi tunnusmerkki on se, että kaikki mikä vaikuttaa tulokseen - johtaminen, työympäristö, hyvinvointi - kertoo samaa tarinaa. Huipputulosten takana ovat onnelliset työntekijät. Mitä tämä tarkoittaa johtamiselle? Entä millaisia ovat uuden ajan työympäristöt?

Avainsanoja ovat vuorovaikutus, hyvinvointi, vapaus, liike. Tuloksellisuus ja tavoitteellisuus. Muuttuvat tilanteet.

Tulevaisuuden työympäristöt ovat jo täällä. Työympäristöjen asiantuntijan Martelan käyttämä termi Monitilatoimisto kertoo mistä tämän päivän ja huomisen työympäristöissä on kasvavassa määrin kysymys. Erilaiset työskentelyn ja vapaamman oleskelun tilat yhdistyvät kokonaisuuksiksi, joissa nimettyjä työpisteitä ei välttämättä ole. Henkilöstöllä on sen sijaan käytössään yhtiön koko toimitila, jossa voi joka päivä valita ajankohtaisiin työtehtäviin parhaiten soveltuvan tilan.

Työympäristöt ovat samalla konkreettisia johtamisen välineitä, joilla voidaan vaikuttaa yrityksen toimintaan, kehittää ja muuttaa sitä.

"Yritysmaailmassa puhutaan tuloksellisesta ja tavoitteellisesta suorituksesta. Työympäristöön panostaminen on tässä perusasioita. Sillä voi vaikuttaa työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin ja saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä", Ari-Matti Purhonen, Martelan Vice Precident, Business Unit Finland & Sweden & Group Offering, toteaa.

Työn tekemisen tavat muuttuvat vauhdilla ja lähes jokainen yritys pystyy toimimaan pienemmissä tiloissa. Mutta miten työtiloissa huomioidaan työntekijöiden kokemus ja into, ilmassa olevat uudet tuulet ja saadaan maksimoitua ihmisten potentiaali? Nämä ovat kysymyksiä, joiden ääressä Martela työskentelee joka päivä ja joihin se panostaa.

Työhön liittyvien muutosten taustalla näkyy voimakkaasti esimerkiksi hyvinvoinnin merkityksen korostuminen. Se miten yksilöt tekevät valintoja, mitä suostutaan tai ei suostuta tekemään, näkyy myös megatrendeissä.

"Tällä tulee olemaan myös iso vaikutus johtamiseen ja siihen, miten saadaan ihmiset motivoitumaan", Purhonen sanoo.

Parhaat työympäristöt ohjaavat vuorovaikutteisuuteen

Työympäristöjen tehokkuutta ja tuottavuutta tutkittaessa nousee esiin kolme asiaa. Jokainen yritys on erilainen ja siksi vaikkapa monitilakonsepti on jokaisessa yrityksessä erilainen. Tilaa suunniteltaessa tulee ensin tunnistaa työntekijöiden profiilit ja tavat toimia. Näin voidaan ymmärtää tiloihin liittyvät todelliset tarpeet ja löytää niitä palvelevat ratkaisut.

"Aitojen tarpeiden tunnistaminen nostaa todennäköisyyttä tehokkaalle ja tuottavalle ympäristölle", Purhonen sanoo.

Kolmas, tulevaisuuden työympäristöjen ydin, tulee tässä: Tuottavuuden keskiössä on työpöydän sijaan vuorovaikutus. Jos työympäristöjä on perinteisesti rakennettu yksilötyön kautta, nykymaailmassa korostuvat yhteistyö ja vuorovaikutteisuus. Parhaiden tulosten luokse ei ehkä enää vie se, että työtä tehdään yhdestä pisteestä, vaan työympäristöt yhä enemmän ohjaavat kohtaamisiin.

"Tämä on keskeisin asia. Hyvät ja huonot työympäristöt erottaa tutkitusti siitä, miten ne tukevat vuorovaikutteisuutta: ohjaavatko ne siihen vai yksilösuorituksiin. Kun meillä Martelassa purettiin perinteiset osastot ja työpisteet, spontaanien palaverien ja asioiden hoitamisen määrä lisääntyi. Hierarkia madaltui."

Johtaminen on hiipinyt kulmahuoneista keskiöön

Työn tekemisen muutokset heijastuvat johtamiseen. Jos vuorovaikutteisuus ja yhteistyön alueet ovat nykypäivän työympäristöjen keskiössä, siellä on myös johtaminen. Lähes huomaamatta se on hiipinyt kulmahuoneesta keskiöön.

"Hierarkiat muuttuvat ja ammatit muuttuvat, puhutaan verkostotaloudesta. Voi olla että HR-ihminen tulevaisuudessa johtaa yhä enemmän verkostoja, tahoja jotka eivät ole yhtiössä töissä", HRM Partnersin johdon valmentaja Päivi Pentti sanoo.

Digitaalisuus, työn tekemisen monipaikkaisuus ja -aikaisuus, rakenteiden muuttuminen, hierarkian väheneminen, ammattien muuttuminen, tietotyön automatisointi ja uusien töiden syntyminen näkyvät myös johtamisen uusissa käsitteissä. Puhutaan valmentavasta johtamisesta, innostavasta johtamisesta, sisäisen motivaation johtamisesta ja itsensä johtamisesta.

"Yritysten olisi tärkeää tunnistaa oman toimintansa kannalta olennaiset asiat johtamisessa. Mikä on tärkeää ja olennaista tietyssä kehitysvaiheessa ja omalla toimialalla? Monet asiat ympärillä muuttuvat, mutta ihmisten halu kuulua yhteisöön - tarve tulla kuulluksi, arvostetuksi ja mahdollisuus vaikuttaa -säilyy, vaikka sitten virtuaalisesti", Pentti toteaa.

Työelämän muutokset näkyvät myös henkilöstöjohtamisessa ja HR-työn roolissa laajemmin. Henkilöjohtamisen arvostus on yleisesti kasvussa, samoin kiinnostus HR-johdon rooliin ja näkemyksiin johtoryhmätyöskentelyssä. Kun tavoitteena ovat hyvinvoivat ja onnelliset työntekijät, henkilöstötyön linkki tulokseen tiedostetaan aiempaa selkeämmin.

"Kaikki valinnat, joita HR tekee tai jättää tekemättä ihmisiin liittyen, vaikuttavat liiketulokseen. Jos esimerkiksi lähtövaihtuvuus on korkea, siitä tulee kustannuksia. Rohkaisen HR-johtoa ottamaan enemmän tilaa, osallistumaan dialogiin ja heittäytymään asioihin, jotka eivät välttämättä ole mukavuusalueella", Martelan henkilöstöjohtaja Maija Kaski sanoo.

Miten johtaja voi hyödyntää tiloja johtamisessa?

Entä millaista työn johtaminen monitilatoimistossa on käytännössä? Martelan pääkonttorin noin 100 työntekijästä valtaosa työskentelee nykyisin ei-nimetyillä työpisteillä ja valitsee joka päivä tehtäviin parhaiten sopivan paikan. Joskus kollegojen luota, joskus rauhallisemmalta suunnalta, kuten hiljaiset tilat tai erilaiset neuvotteluhuoneet. Omista työpisteistä on luopunut myös yhtiön johto.

Kun työntekijät tulevat aamulla toimistoon, he voivat jättää tavaransa henkilökohtaisiin säilytyslokeroihin. Kaikki muut tilat taloushallinnon ja it:n tiloja lukuun ottamatta ovat yhteisessä käytössä. Itsen johtaminen korostuu.

Kun Martelan nykyinen toimitusjohtaja Matti Rantaniemi aloitti yhtiössä, hän otti tavakseen istua aamuisin sisääntulotilan sohvalla. Tämä osoittautui loistavaksi tavaksi tutustua ihmisiin.

"Hän oli siinä läppärin kanssa, tapasi kaikki talossa työskentelevät hyvin nopeasti ja oppi tuntemaan heidät sitä kautta. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten johtaja voi hyödyntää tilaa työssään johtamisen välineenä, Martelan markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja Minna Andersson kertoo.

HRM Partnersissa on puolestaan tehty vastikään kokeilu johtamisesta ilman esimiehiä. Ajatuksena on se, että useimmat päätökset luonteeltaan ovat sellaisia, että ne voi tehdä ilman esimiehen muodollista kuittausta.

"Päätösapua saa tarvittaessa ja kokeilun aikana olemme lisänneet vertaiscoachingia. Itsensä johtamisen taito kehittyy tässä mallissa ja kokemukset ovat myönteisiä", Pentti kertoo.

Teksti: Pia Sievinen
Kuva: Martela