Yhteistyöllä eteenpäin YT-tilanteissa

Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n asianajaja, osakas Anu Kaisko pitää ihmisistä, ja juuri siksi hän on erikoistunut työoikeuteen. Kokenut työoikeusjuristi uskoo yhteistyön voimaan ja puhuu yhteistoimintalain puolesta.

Castrén & Snellmanin työoikeusryhmän vetäjä Anu Kaisko korostaa, että yhteistoimintalaki ei ole niin pahamaineinen kuin julkisuudessa annetaan usein ymmärtää.

- Yt-laki on saanut turhan negatiivisen kaiun, sillä parhaimmillaan se on yksi suomalaisen työelämän vahvuuksista. Pitäisi muistaa, että vaikka yt-neuvotteluiden tuloksena joudutaan tietyissä tilanteissa irtisanomaan henkilöstöä, ne myös usein säästävät valtavan määrän työpaikkoja tulevaisuudessa.

Työoikeuden asiantuntija sanoo, että yt-neuvotteluiden aikana juristin tehtävä ei ole kulkea jäljessä tai edellä vaan työnantajan rinnalla.

- Työoikeusjuristi työskentelee ihmisten parissa, ja minä pidän ihmisistä. Tätä työtä ei voi tehdä, jos pelkää hankalia ja tunteet esiin nostavia tilanteita. Ikävänkin tilanteen voi viedä läpi onnistuneesti, kun se hoidetaan rehellisesti, läpinäkyvästi, toista kunnioittaen ja työnantajan vastuuta pakoilematta. Tärkeintä on paras mahdollinen lopputulos sekä työnantajan että työntekijöiden kannalta.

Esimiestyön merkitys korostuu

Kaiskon mukaan suomalainen työnantaja on huolellinen ja ottaa velvoitteensa vakavasti.

- Mitä paremmin koko prosessi on suunniteltu, sitä paremmin se yleensä sujuu. Yt-neuvottelut ovat aina haaste niin juridiikan, viestinnän kuin HR:n kannalta. Parhaassa tapauksessa yt-lain noudattaminen on myös yhteistoimintaa sanan varsinaisessa merkityksessä.

- Esimiestyön merkitystä ei työoikeuden kannalta voi liikaa korostaa. Olennaista on, miten esimiehet vastaavat kentän hätään ja yleiseen epävarmuuteen. Luottamus on kaiken perusta. Jos organisaatiossa vallitsee luottamukselliset välit ja hyvä henki, silloin ihmiset yleensä myös helpommin ymmärtävät, miksi yt-neuvotteluja käydään, Kaisko lisää.

Jos esimiehet eivät ole saaneet valmennusta näihin tilanteisiin tai jos he itse eivät ymmärrä, miksi yt-neuvottelut järjestetään, heidän on vaikea vastata henkilöstön kysymyksiin.

- Isoin haaste on ihmisten kohtaaminen, esimiesten tulisi olla läsnä. Heidän olisi osattava olla empaattisia ja samalla muistettava, että he edustavat työnantajaa.

Huolellinen suunnittelu tärkeää

Kaisko huomauttaa, että työnantajien pitäisi muistaa, että henkilöstö ei yleensä ole yhtä syvällä muutossuunnitelmissa kuin yrityksen johto, eikä sen tarvitsekaan olla.

- Yt-prosessi on suunniteltava huolellisesti. On jaksettava tiedottaa säännöllisesti ja annettava työntekijöille aikaa ymmärtää tilanne. Toisinaan erityisesti markkinoiden muutokset ovat nopeita myös yritysjohdon kannalta, tällöin kommunikoinnin merkitys korostuu.

Juridisesta näkökulmasta katsottuna yt-prosessi on täynnä yksityiskohtia, jotka on otettava huomioon.

- Juristin on ohjattava mahdollisimman pienin siveltimenvedoin ja lakia noudattaen prosessi päätökseensä. On eri asia, olemmeko mukana alusta asti vai otetaanko meidät mukaan vasta siinä vaiheessa, kun mahdollisesti tulee ongelmia. Parhaiten yt-neuvottelut yleensä onnistuvat silloin, kun yritys tekee alusta alkaen aktiivista yhteistyötä sekä työlain asiantuntijoiden että henkilöstön kanssa.

Teksti Mirka Sillanpää, viestintätoimisto Jokiranta
Kuva Esko Keski-oja

Lue lisää sopeutustilanteiden johtamisesta ja outplacement-palveluista